torstai 28. heinäkuuta 2016

Kari Vepsän opissa

Eilen keskiviikkona oli todella jännittävä päivä. Lähdin ensimmäistä kertaa hevonen kyydissä auton rattiin. Riian mukana tuli pieni, yhden hevosen traileri, jota voi ajaa ihan tavallisella B-ajokortilla. Olen viimeisen viikon ajan ajellut harva se päivä pitkin kylänraittia tyhjä hevostraileri perässä keikkuen. Naapurit ovat saaneet kyllästymiseen asti seurailla peruutusharjoituksia kotipihassamme. Harjoittelu maksoi vaivan, sillä eilisestä reissusta selvittiin jännityksestä huolimatta kunnialla läpi!

Matkan määränpää oli Kari Vepsän KV-Stable Karkkilassa. Olen osallistunut useammalle Kari Vepsän kurssille vuosien varrella. Päätin jo kauan sitten, että hänelle vien hevoseni, jos minulla joskus on sellainen. Yleensä Vepsällä käyvät ne henkilöt, joilla on suuria ongelmia hevostensa kanssa. Siis huom! Hevosella harvoin on ongelmaa, vaan vika on yleensä ihmisen ja hevosen välisessä kommunikaatiossa. Riiaa ei pahalla tahdollakaan voi sanoa ongelmahevoseksi. Se on kuitenkin heti alusta asti osoittanut olevansa vahva ja älykäs luonne, joka testaa ihmistä tilaisuuden tullen. Halusin saada vinkkejä sen herkistämiseen ja kommunikaatiomme parantamiseen. Niin kuin Vepsä sanoo, homman on toimittava ensin maastä käsin, jotta se voi toimia selästä.

Riia näytti heti mitä mieltä on treenipäivästä. Piss off!!!

Yritän tiivistää tähän tärkeimmät pääkohdat päivän opeista. Koostan omaan postaukseen Riian kanssa tehdyt harjoitukset ja kerron saamistamme kotiläksyistä. Ennen kuin mennään itse asiaan, varoitan - tästä on tulossa pitkä postaus, haluan alleviivata, että mielestäni jokaisen hevosten kanssa tekemisissä olevan ihmisen tulisi edes kerran kuunnella Kari Vepsän ajatuksia. Ihan totta. (Hevos)maailma olisi silloin paljon parempi paikka. Ja tämä ei ole maksettu mainos. Tässä on mies, joka todella tietää mistä puhuu! Hän osaa perustella väittämänsä ja tekee sen vieläpä hauskalla tavalla. Jokaisella hevosharrastajalla on hevosenkäsittelytaidoissaan varmasti parannettavaa.

Kari Vepsä peräänkuuluttaa hevosenkäsittelytaitoja kahdesta syystä:
1. jotta harrastaminen olisi turvallisempaa
2. jotta hevosilla olisi hyvä olla

Kari Vepsä lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että ihmisen täytyy ansaita hevosen luottamus. Vain sitä kautta hänestä voi tulla hevosen johtaja. Tarkoitus ei kuitenkaan ole olla hevosen pomo, vaan luotettava johtaja, jonka kanssa hevosen on hyvä ja turvallinen olla. Hevonen on syntynyt palvelemaan ja se tekee sen oikein mielellään. Mutta se ei palvele alamaista. Se palvelee johtajaa. Siksi asetelma on tehtävä sille hyvin selväksi - aina. Hevosen kanssa on oltava johdonmukainen.

Vepsän mukaan nykypäivän hevosten ongelma on se, että ne eivät keskity ihmiseen. Hevosen tulee keskittyä vain ihmiseen, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Jos näin ei tapahdu, sen elämä muutetaan hankalammaksi. Hevonen laitetaan hommiin, kunnes se huomaa, että on mukavampi olla rauhassa aloillaan. Hevosen pään asento kertoo paljon. Jos pää on ylhäällä eli ns. punaisella alueella, se on valmis pakenemaan. Keltainen alue on keskellä ja kun se on aivan rento, se roikottaa päätään vihreällä alueella. Tavoitteena on pyrkiä siihen, että hevonen olisi johtajansa seurassa rento koko ajan. Rento hevonen voi käyttää ns. ajatusaivoa ja oppia jotain. Jos hevonen joutuu olemaan varuillaan ja pelkää, se ei opi. Hevonen ei osaa järkeillä, onko joku yllättävä asia sille vaaraksi vai ei. Saaliseläimenä sille on aina kyse elämästä tai kuolemasta. Laumassa hevonen seuraa johtajan reaktiota ja jos johtaja antaa merkin, lauma pakenee paikalta. Samalla tavalla hevonen lukee ihmisen kehonkieltä. Valitettavan usein ihmiset itse opettavat hevosta pelkäämään.

Käsittelyharjoituksissa puhutaan hevoselle tuttua kieltä - kehonkieltä. Tavoitteena on mennä hevosen omaan maailmaan. Harjoituksissa ehdottoman tärkeää on välitön palkitseminen. Palkintona on lepohetki, jossa hevoseen kohdistuva paine poistetaan. Oikeanlaiset työvälineet ovat välttämättömyys. Perusharjoituksiin tarvitaan naruriimu ja köysi. Ympyrätarha on monissa harjoituksissa korvaamaton apuväline. Vepsän mukaan harjoituksia on tehtävä hevosen tahdissa pienissä osissa. Niissä ei voi oikoa. Vasta sitten voi siirtyä seuraavaan, astetta haastavampaan harjoitukseen, kun edellinen sujuu. Hevonen joutuu tosissaan miettimään, mitä siltä pyydetään. Siksi harjoittelu käy sille työstä eikä sitä pitäisi jatkaa liian kauaa kerrallaan. Varsinkin nuorten hevosten kanssa tulisi vaihtaa harjoituksia riittävän usein, jotta ne eivät kyllästy ja väsy.

Riian kanssa tehdyistä harjoituksista ja sen reaktioista seuraavassa postauksessa! Pysy mukana! 


Lopussa kiitos seisoo. Tyytyväinen länkkärihepo.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti